Diabetes

Diabetes, tutummin sokeritauti, on aineenvaihduntasairaus, jossa haiman insuliinituotannossa on häiriö ja verensokeri on pitkäaikaisesti kohonnut. Tyypin 2 diabetes yleistyy nopeasti ja se on Suomessa yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksista. Diabeteksessa haima ei tuota tarpeeksi insuliinia tai insuliini vaikuttaa elimistössä puutteellisesti. Diabetesta voi hoitaa tehokkaasti monin tavoin, mutta se vaatii jokapäiväistä omahoitoa.

Diabeteksen päätyypit ovat nuoruusiän diabetes eli tyyppi 1 ja aikuisiän diabetes, tyyppi 2 sekä raskausdiabetes. Aina tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen rajat aikuisilla eivät ole selviä, ja henkilöllä voi myös olla diabetes, jossa on molempien tyyppien piirteitä.

Diabeteksen eli sokeritaudin kehittymiseen vaikuttavat perimän lisäksi ympäristötekijät. Perinnöllinen alttius sairastua tyypin 2 diabetekseen on noin kolmasosalla ihmisistä. Jos henkilö pysyy normaalipainoisena, perinnöllisyys johtaa harvoin sairastumiseen.¹

Kakkostyypin diabetesta sairastaa jo 350 000 suomalaista  

Tyypin 2 diabetes on yleisin diabetestyyppi ja siihen voi sairastua minkä ikäisenä tahansa. Tyypin 2 diabeetikoita Suomessa tiedetään olevan noin 350 000, jonka lisäksi arviolta 100 000 sairastaa sitä tietämättään. Diabeetikoiden määrästä Suomessa ei kuitenkaan ole vuosittain päivittyvää tilastollista tietoa. ²

Tyypin 2 diabeteksessa kudokset eivät pysty käyttämään riittävästi haiman erittämää insuliinia, joten veren sokeripitoisuus nousee. Kuitenkin tyypin 2 diabeteksessa haima erittää insuliinia, toisin kuin tyypin 1 diabeteksessa. Tyypin 2 diabetesta sairastavat ovat usein ylipainoisia, ja heidän veren rasva-arvonsa ovat normaalia korkeampia.

Diabetes voi alkaa huomaamatta 

Diabeteksen ensimmäisiä oireita voivat olla jano, tihentynyt virtsaamistarve sekä väsymys. Tyypin 2 diabetes on usein oireeton ja se kehittyy asteittain vuosien kuluessa. Se todetaan usein sattumalta ja oireita voivat olla väsymys, jalkasäryt, lihaskouristelut sekä uupumus, johon ei auta nukkuminen. Tyypin 2 diabetes voidaan todeta myös kehittyneiden lisäsairauksien perusteella tai sydänveritulpan yhteydessä.

Heikentynyt sokerinsieto ja insuliiniresistenssi kehittyvät usein jo ennen tyypin 2 diabeteksen varsinaista diagnosointia. Nämä liittyvät myös metaboliseen oireyhtymään. Sen muita ilmenemismuotoja ovat myös vyötärölihavuus, rasvamaksa, kohonnut verenpaine, veren rasva-arvojen kohoaminen sekä HDL-kolesterolin eli hyvän kolesterolin alentuminen. ³

Perimä vaikuttaa riskiin sairastua 

Jos vanhemmilla on diabetes, riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on tavallista suurempi. Jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes, riski sairastua tautiin on 40 prosenttia. Riski kasvaa 70 prosenttiin, jos molemmilla vanhemmilla on diabetes.  ⁴

Kun diabeteksen riski on tavallista suurempi, ehkäisevät toimet ovat erityisen tärkeitä. Suomalainen tutkimus osoittaa, että jo muutaman kilon laihtuminen ehkäisee tehokkaasti diabeteksen syntyä tällaisilla korkean riskin henkilöillä. ⁵

Diabeteksen hoidon tavoitteena on terve ja laadukas elämä 

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa tärkeintä on kokonaisvaltaisuus. Hoidon tavoitteena on mahdollisimman terve ja laadukas elämä tällä hetkellä sekä tulevaisuudessa. Usein olo virkistyy ja mieliala kohenee, kun hoito saadaan diagnoosin jälkeen kohdilleen. Diabeteksen hoidossa on tärkeää ehkäistä siihen liittyviä lisäsairauksia.

Pitkäaikaiset lisäsairaudet kehittyvät vuosien varrella hitaasti. Ensisijaisesti ne johtuvat pitkäaikaisesti kohonneesta verensokerista: mitä korkeampi verensokeri, sitä suurempi riski lisäsairauksiin. Erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien riskiä lisää kohonnut verenpaine, kolesteroli ja tupakointi. Diabetes on myös itsenäinen riski sydän- ja verisuonisairauksille.