Sydämen vajaatoiminnan hoito on uudistunut. Nyt on tärkeää hakeutua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hoitavan lääkärin luo ja päivittää oma hoito. Älä siis vain uusi reseptiäsi, vaan ota selvää uudistuksista omassa hoidossasi. Sydämen vajaatoiminta on vakava sairaus, joka kannattaa hoitaa hyvin. Tästä on esimerkkinä Matti Salomäen tarina.
Matti Salomäki on hoitohenkilökunnalle tuttu kasvo Meilahden sairaalassa, sillä siellä on tullut vietettyä paljon aikaa erilaisissa tutkimuksissa, myös ambulanssikyydit ovat tulleet tutuiksi.
60-vuotiaalla Matti Salomäellä todettiin sydämen vajaatoiminta vuonna 2016. Hän hakeutui lääkäriin huonon olon vuoksi. Lääkärissä Salomäki tutkittiin pintapuolisesti ja lähetettiin kotiin. Seuraavana yönä Salomäki kuitenkin sai massiivisen sydänkohtauksen, jonka seurauksena hänen sydänlihaksestaan vaurioitui 40 prosenttia.
”Sain kotona hyvin massiivisen sydänkohtauksen, jossa sydänlihaksestani vaurioitui 40 prosenttia.”
Tästä alkoikin Salomäen lääkärikäyntien kierre. Salomäki kävi keuhkokuvissa, minkä jälkeen hänen olonsa huononi, joten hän oli yhteydessä lääkäriin. Lääkäriin saavuttuaan Salomäeltä kysyttiin ”miksi sinä nyt tulet tänne, sinulla oli aika 1,5 tuntia sitten?”. ”En muista”, Salomäki vastasi.
Salomäellä on kodista matkaa lääkäriin 350 metriä ja hänellä meni sen kävelemiseen 1,5 tuntia. Paikan päällä lääkäri tarkasti Salomäen Kela-kortin ja näki heti, että nyt on tilanne päällä, ja pyysi hoitajaa soittamaan ambulanssin. ”Lähtö oli niin lähellä, että olin viisi päivää tiedottomassa tilassa, kun tulin tajuihini, niin minulle selvisi tilanteen vakavuus saman tien”, Salomäki kertoo.
Salomäen tila oli mennyt niin pahaksi, että lääkäri sanoi, ettei tiedä miten hänelle käy. Salomäki vietti aikaa Meilahden sydänteho-osastolla 11 päivää, jolloin selvisi, että sydänkohtauksen oli aiheuttanut kuumeeton keuhkokuume. Muutama viikko myöhemmin, Salomäen toivuttua, hänelle asennettiin sydämentahdistin. Lisäksi kokeiltiin lääkkeitä sydämen vajaatoimintaan, jotka eivät aluksi tuottaneet toivottua tulosta. Monen lääkäri- ja laboratoriokäynnin jälkeen löydettiin oikea lääkitys.
”Melkein kaikki ystävät hylkäsivät minut, kun sairastuin, muutama hyvä jäi.”
Vertaistuen merkitys on hyvin suuri
“Tässä on sellainen varjopuoli, että melkein kaikki ystävät hylkäsivät minut, kun sairastuin, muutama hyvä jäi. Jos minulla oli noin 18 hyvää ystävää, joiden kanssa vietettiin aikaa, niin se putosi viiteen. Viisi mitä nyt on, ovat kuitenkin hyvin arvokkaita.” Salomäki kertoo.
Salomäki ei ole henkilökohtaisesti koskaan ymmärtänyt sitä, kun ihminen eniten tarvitsisi apua, niin hänelle käännetään selkä.
Sydämen vajaatoimintaa sairastavat jäävät usein ilman kokonaisvaltaista tukea.
Salomäki sai sairastuttuaan tukea paikallisesta Sydänyhdistyksestä sekä Sydänliiton kouluttamalta sydämentahdistinvertaistukihenkilöltä. Kokemuksiensa takia Salomäkeä alkoivat kiinnostaa sydänasiat, ja nyt hän kuuluu Vuosaaren Sydänyhdistyksen hallitukseen sekä kouluttautuu vertaistukihenkilöksi, sillä hän haluaa laittaa hyvän kiertämään. ”Koska minua autettiin, niin haluan myös auttaa muita”, Salomäki kertoo.
Salomäellä on myös suora kontakti Meilahden sairaalaan. Hänellä on sydän- ja keuhkokeskuksessa omahoitaja, jolle voi soittaa ongelmien ilmetessä. Sydämentahdistimen asentaminen pelotti Salomäkeä hyvin paljon, joten Meilahden lääkäri järjesti hänelle tapaamisen henkilön kanssa, jolla on sydämentahdistin. ”Siinä mielessä on ihan hyvä ja kiva olla, kun tietää, että saa apua, jos sitä tarvitsee.” Salomäki sanoo.
Salomäki on ollut työharjoittelussa päiväkodissa ja nyt hän toimii päiväkodissa vaarina, sillä hän kyllästyi kotona olemiseen. Salomäki esimerkiksi pelailee lautapelejä eskarilaisten kanssa ja hän sai juuri lapun rintaan, jossa lukee päiväkotivaari. Salomäki tykkää erityisesti siitä, kun hänelle annetaan vastuuta ja hän saa opettaa eskarilaisille jotain uutta.
Sydänkohtauksen jälkeen onnistuneesti työelämään
Salomäellä on taustalla vuonna 2004 saatu sydänkohtaus, joka alkoi myös huonolla ololla ja painon tunteena jaloissa. Salomäelle tehtiin ohitusleikkaus onnistuneesti ja hän palasi takaisin työelämään 12 vuoden ajaksi, jonka jälkeen hän sai toisen sydänkohtauksen. Salomäellä on myös tyypin 2 diabetes ja uniapnea. Aiemmin hänellä on ollut syöpä, joka saatiin hoidettua sädehoidolla pois. ”Vaikka on monta eri sairautta, niin kun hoidat itseäsi niin kyllä se siitä”, Salomäki sanoo.
Tällä hetkellä on melkein vuosi Salomäen edellisestä potilaskäynnistä Meilahden sairaalassa. Nyt on kuitenkin pieniä merkkejä siitä, että sydän on alitehoinen ja se ei jaksa pumpata tarpeeksi. Nestettä kertyy kehoon. ”Meilahdessa olen yleensä vajaan viikon, siellä hoidetaan nesteenpoistolääkityksellä ja laitetaan ukko kuntoon”, Salomäki tokaisee.
Elämänkumppanina sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta on sairaustila, jossa sydän ei kykene toimimaan normaalisti eli pumppaamaan verta riittävän tehokkaasti. Vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan oireyhtymä, joka voi johtua useasta eri sydänsairaudesta. Joka viidennelle kehittyy sydämen vajaatoiminta heidän elinaikanaan, ja sydämen vajaatoiminta on johtava maailmanlaajuinen syy sairaalahoitoon.
Kontakti terveydenhuoltoon vaikuttaa
Sydämen vajaatoiminnan kolme pääoiretta ovat: hengästyminen, ylimääräisen nesteen kertyminen, joka voi johtaa esimerkiksi nilkkojen turpoamiseen sekä uupumus. Jos sinulla ilmenee oireita, ole matalalla kynnyksellä yhteydessä lähimpään terveysasemaasi.
Lue lisää sydämen vajaatoiminnasta ja tule mukaan Sydänliiton toimintaan