Aika paikata hoitovelkaa – varaa aika lääkärille tai hoitajalle, vaikka kaikki olisi hyvin
Suomessa on tällä hetkellä lukuisia tyypin 2 diabeetikkoja, joiden hoito ei ole ajan tasalla. Koronan tartuntapiikkien aikaan laboratorioihin ei ollut tunkua, joten tärkeitä kokeita on ottamatta. Suurin syy hoitovelkaan on kuitenkin lääkäreiden ja hoitajien katoaminen koronapotilaiden pariin.
Diabeteshoitaja Tarja Ahtiainen Ylöjärven terveyskeskuksesta kuului niihin onnekkaisiin, jotka saivat pandemiankin yli jatkaa omassa toimenkuvassaan. Diabeteshoitajan tapaamiset ovat Ylöjärvellä toteutuneet hyvin, mutta kiirettä on pitänyt. ”Olemme joutuneet viime aikoina tekemään töitä pienellä henkilöstömäärällä ja jonot ovat venyneet koko ajan. Se tuntuu pahalta potilaan puolesta”, Ahtiainen huokaa. ”Me hoitajat teemme tätä työtä suurella sydämellä. Potilaat tulevat ajatuksiin usein työpäivän jälkeenkin.”
Ahtiainen on huolissaan potilaista, jotka eivät ole tavanneet korona-aikana ketään terveydenhuollon ammattilaista. Ylöjärvellä tällaisia potilaita ovat ne diabeetikot, jotka tapaavat diabeteshoitajan sijaan omahoitajaa. ”Diabeteshoitajana tehtäväni on varmistaa, että seuraava tapaaminen laitetaan kalenteriin”, Ahtiainen kertoo. ”Jos potilaan hoitotasapaino on hyvä, hän siirtyy meillä omahoitajalle. Silloin vastuu tapaamisista on potilaalla itsellään.”
Ahtiaisella on potilaille toiveikas viesti. ”Pian valoa on jo näkyvissä. Toivoisin, että mahdollisimman moni soittaisi hoitajalle ja varaisi tapaamisajan pandemiasta huolimatta. Tyypin 2 diabeetikon on tärkeä tavata säännöllisesti terveydenhuollon ammattilaista, vaikka kaikki tuntuisikin olevan hyvin.”
Kolme syytä soittaa hoitajalle, vaikka diabetes tuntuisi olevan hanskassa
1. Kun viime tapaamisesta on kulunut vuosi tai enemmän
”Vuodessa paljon voi tapahtua”, Ahtiainen muistuttaa. ”Jos kaikki laboratorioarvot ovat aina olleet kohdallaan, se on loistava juttu. Silti sydän- ja verisuonisairauksia pitää kartoittaa säännöllisesti. Veri- ja virtsakokeet pitäisi käydä ottamassa ja käydä tulokset läpi lääkärin kanssa. Silloin saa myös mielenrauhan.”
Ajan saanti riippuu paikkakunnasta. ”Lääkäriaika voi löytyä parhaassa tapauksessa seuraavalle viikolle. Ikävimmissä tapauksissa tapaaminen venyy jopa parin kuukauden päähän, mutta mitä nopeammin tapaamisajan varaa, sitä nopeammin hoitoon pääsee. Kannattaa varata aika heti laboratorioajan yhteydessä, eikä vasta silloin kun kokeissa on jo käyty.”
2. Diabeteksen liitännäissairaudet eivät alkuvaiheessa näy tai tunnu
”Diabetes on kuin myyrä”, Ahtiainen vertaa. ”Jos diabetesta ei seurata, se voi nakertaa terveyttä huomaamatta kuin myyrä maan alla kukkien juuria.”
Esimerkiksi korkea verenpaine ei yleensä tunnu miltään. Siitä voi kuitenkin seurata monia liitännäissairauksia. ”Korkea verenpaine tekee munuaiskeräsissä pientä näkymätöntä tuhoa. Kun munuaiskeräsiin tulee paljon tuhoa, ajan kuluessa kehittyy munuaisten vajaatoiminta. Munuaistautikaan ei varhaisvaiheessa oireile. Siksi albumiiniarvot pitää katsoa vuosittain. Kun munuaisten vajaatoiminta saadaan kiinni aikaisin, se on huomattavasti helpompi hoitaa.”
3. Reseptin uusinta ei ole riittävää diabeteksen hoitoa
”Jokaisella diabeetikolla tulisi olla hoitokontakti. Diabetesta ei saisi hoitaa vain uusimalla Omakannan kautta lääkkeitä. Jos vain uusitaan reseptejä eikä ikinä katsota, mitä elimistössä tapahtuu, liitännäissairauksien riski tietenkin kasvaa”, Ahtiainen sanoo.
Diabeetikon pitäisi itse pitää huoli oman sairautensa hoitamisesta, vaikka se voikin tuntua raskaalta. ”Huolehdi siitä, että tulee käytyä kontrolleissa. Ota yhteyttä terveydenhuoltoon, jotta saat sen huolenpidon, mitä meiltä tarvitset ja ansaitset. Vastuu ja aloite on sinun. Mutta yksin ei tarvitse jäädä. Olemme täällä sinua varten. Toivon, että pian korona väistyy ja voimme keskittyä hoitoosi entistä paremmin”, Ahtiainen päättää.