Lisäsairaudet

Mitä ovat tyypin 2 diabeteksen lisäsairaudet eli komplikaatiot?

Miten lisäsairauksia voi ehkäistä?

Diabetekseen liittyy lisäsairauksia, jotka voivat vähentää terveitä elinvuosia ja alentaa toimintakykyä.1

Tyypin 2 diabetekseen liittyy suuri lisäsairauksien riski. Lisäsairauksia voi välttää hoitamalla diabetesta mahdollisimman hyvin.

Diabetes vaikuttaa muun muassa pieniin ja suuriin verisuoniin, sydämeen, aivoihin, munuaisiin, hermostoon ja silmiin sekä suun terveyteen.

Diabetes moninkertaistaa riskin sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin, sydämen vajaatoimintaan ja eteisvärinään. Diabetes suurentaa myös aivoinfarktin riskiä 2-6-kertaiseksi.2 Diabetes lisää riskiä sairastua munuaisten vajaatoimintaan, hermovaurioihin ja silmän verkkokalvomuutoksiin.

Tyypin 2 diabeetikoilla voi olla elinmuutoksia jo diabeteksen toteamishetkellä, sillä usein tyypin 2 diabetes todetaan jo ennen selvien oireiden ilmestymistä. Sairaus on voinut olla piilevänä jo kauan.3

Diabeteksen hoito ei ole ainoastaan verensokerin hoitoa. Verensokerin, verenpaineen ja painon seuraamisen lisäksi myös veren LDL-kolesterolipitoisuutta on hyvä tarkkailla. Kokonaisvaltainen hoito ehkäisee lisäsairauksia.4

Sydän- ja verisuonisairaudet

Diabetes aiheuttaa sydänmuutoksia mm. sydämen pienissä verisuonissa ja hermotuksissa sekä sydänlihassoluissa. Diabetes altistaa myös suurten verisuonten eli valtimoiden vaurioitumiselle ja plakin muodostumiselle eli ateroskleroosille. Diabetes lisää merkittävästi riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, sydäninfarktiin, sydämen vajaatoimintaan ja aivoinfarktiin. Diabeteksen hoidon tärkeimpiä tavoitteita onkin sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy.

Katso lisää osiosta Diabetes ja sydän.

Sydän- ja verisuoniterveyttä seurataan säännöllisesti muun muassa veren kolesteroliarvojen ja verenpaineen mittauksilla.

Munuaisten vajaatoiminta

Munuaisissa on paljon pieniä verisuonia, jotka voivat vaurioitua diabeetikolla. Munuaissairauden varhaista vaihetta kutsutaan mikroalbuminuriaksi, jolloin virtsaan erittyy pieniä määriä valkuaista eli proteiinia. Mikroalbuminurian eteneminen on hyvällä hoidolla vielä mahdollista pysäyttää.

Munuaisten toiminnan heiketessä niiden kyky puhdistaa verta tarpeettomista tai haitallisista aineista vähenee, mikä puolestaan esimerkiksi vaikeuttaa lääkehoitoa.

Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa hoidetaan dialyysillä tai munuaisensiirrolla.

Diabeetikon munuaisten toimintaa on tärkeä seurata laboratoriokokein vuosittain, sillä munuaissairaus on yleensä oireeton taudin alkuvaiheessa.

Hermosto

Diabetes aiheuttaa usein hermomuutoksia ja -vaurioita eli neuropatiaa. Muutokset voivat aiheuttaa kipua, pistelyä ja puutumista. Lisäksi voi esiintyä suolistovaivoja, sykkeen nousua sekä hikoilu-, virtsaamis- ja erektio-ongelmia.

Silmät

Diabetes voi aiheuttaa silmänpohjan verkkokalvoon muutoksia eli retinopatiaa. Retinopatia on hyvin yleistä erityisesti pitkään diabetesta sairastaneilla. Hoitamattomana se johtaa näön heikkenemiseen.

Verkkokalvomuutokset näkyvät silmänpohjan kuvauksissa. Retinopatiaa voidaan hoitaa esimerkiksi laserkäsittelyillä. Diabeetikon silmänpohjat tulee tutkia tavallisesti 1–3 vuoden välein.

Pidä itsestäsi huolta.

Älä särje sydäntä – omaasi tai läheistesi.